Hartolan kunta Hallinto ja talous
Talouskatsaus
Esittely Kuntajakoselvitys Kunnan hallinto Kunnan talous Kunnanjohtajan katsaus 2009 Tilinpäätös ja tasekirja 2009 Vuoden 2010 talousarvio Pöytäkirjat Tietojärjestelmät Yleinen edunvalvoja Vanhusneuvosto Hartolan etusivulle	Kunnanjohtajan talouskatsaus vuodesta 2009
	Valtiovarainministeriön syyskuussa 2008 asettaman arviointiryhmän työ päättyi huhtikuun 2009 lopussa. Loppuraportissa todettiin, että Hartolan kunnan edellytykset palvelujen turvaamiseen tulevaisuudessa ovat epävarmat, joten ryhmä esitti valtuustolle kuntajakoselvittäjän asettamista. Vuoden 2008 aikana Hartolan kunta osallistui Lahden kaupungin aloitteesta käynnistettyyn UusiKunta –esiselvitykseen. Kesäkuussa 2009 valtuusto päätti, että kunta osallistuu myös varsinaiseen kuntaliitosselvitykseen. Valtiovarainministeriön kanssa sovittiin syyskuussa, että Hartolalle ei ole tarpeen asettaa omaa selvitysmiestä, koska kunta on mukana Lahden seudun kuntaliitosselvityksessä. Valtiovarainministeriö asetti syksyllä kuntajakoselvittäjäksi Osmo Soininvaaran ja sosiaali- ja terveystoimen selvittäjäksi Markku Lehdon. Luonnos yhdistymissopimukseksi valmistuu kesäkuun puoliväliin mennessä. Kuntien valtuustot päättävät sopimuksen hyväksymisestä alkusyksyllä. Koska on todennäköistä, että kaikkien selvityksessä mukana olevien kuntien päätös ei ole myönteinen, tullaan ennen vuoden päättymistä valtuustoissa tekemään lopullinen päätös siitä, onko kunta liittymässä muodostumassa olevaan uuteen kuntaan. Vuoden 2009 talousarviossa vuoden alijäämäksi arvioitiin 871 tuhatta euroa. Vuoden 2008 tilinpäätökseen, joka myös toteutui huomattavasti ennakoitua parempana, verrattuna toimintamenojen arvioitiin kasvavan 4,62 % ja toimintakatteen 6,6 %. Toteumaluvut osoittavat, että toimintamenot pienenivät edellisestä vuodesta 0,8 %, toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisesti ja toimintakate kasvoi vain 0,15 %. Kaikki tulosalueet alittivat talousarvioon varatut määrärahat. Erityisen merkittävä on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä syksyllä havaittu virhe, jonka takia talousarvioon oli merkitty 310 tuhatta euroa liikaa sisäisiä palvelumenoja. Virheen löytyminen merkitsi myös sitä, että vuosilta 2007 ja 2008 kuntaa on laskutettu noin 660 tuhatta euroa liikaa. Kyseistä summaa ei ole merkitty menojen oikaisuksi vuoden 2009 tuloslaskelmaan, vaan se on ilmoitettu liitetiedoissa. Kolme vuotta toiminut peruspalvelukeskus on lunastanut sille asetetut tulos- ja tehokkuuden lisäämisvaatimukset. Hartolassa toivomme, että juuri rakennettuja ja onnistuneiksi todettuja toimintamuotoja ei rikota mahdollisen kuntaliitoksen yhteydessä. Kesällä 2009 saadut verotuloennusteet osoittivat, että kunnan verotulot jäisivät mahdollisesti yli 300 tuhatta euroa talousarvioon merkitystä. Lopullinen toteuma oli kuitenkin parempi: verotulot jäivät ennakoidusta vain 51 tuhatta euroa, mutta pienenivät vuoden 2008 tasosta 2,92 %. Eniten supistui yhteisövero peräti 18,4 %. Ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta, jota saimme 225.000 euroa, valtionosuudet kasvoivat vain 9.385 euroa eli 0,13 %. Vaikka verotulot ja valtionosuuksien yhteismäärä pieneni edellisestä vuodesta 371 tuhatta euroa eli 2,2 %, jäi vuoden 2009 vuosikatteeksi 657 tuhatta euroa, mikä kattoi suunnitelmanmukaiset poistot ja jätti tilikauden ylijäämäksi 212 tuhatta euroa. Ilman toimintakatteen pysymistä edellisen vuoden tasolla ylijäämäinen tulos ei olisi ollut mahdollinen. Vuosien 2008 ja 2009 ylijäämäisillä tilinpäätöksillä on taseeseen kertynyttä alijäämää pystytty kattamaan 861.727,29 eurolla. Kertynyttä alijäämää on vuoden 2009 lopussa 2,8 miljoonaa euroa eli ennakoitua paremmin eikä vanhan alijäämän kattamiseksi suunniteltuja omaisuuden myyntejä ole vielä toteutettu. Yleinen talouden kehitys tullee olemaan lähivuosina hidasta. Vuonna 2009 Suomen BKT supistui ennätykselliset 7,6 %, joten aikaisemman tason saavuttaminen tulee viemään vuosia. Tästä syystä tulevina vuosina valtionosuuksien kehitykseen, erityisesti verotulojen tasauksen osalta, liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen entisillä malleilla tulee olemaan mahdotonta. Valtion tulisi johtaa ja ohjata kehitystä niin, että ns. likaisen työn tekeminen ei jäisi ainoastaan kuntien vastuulle. Edellisellä valtuustokaudella kunnassa ei laadittu kuntastrategiaa, ainoa strategiamme on ollut tavoite talouden tasapainoon saattamisesta. Asetettu tavoite on nyt kahtena vuotena saavutettu. Vuoden 2006 syksystä lähtien kunnassa on oltu mukana joko kuntaliitosselvityksessä tai esiselvityksessä. Hartolalaisten valitsemien valtuutettujen päätösvallassa on tänä vuonna, olemmeko vuoden 2013 alusta osa suurempaa kuntaa vai valitaanko syksyn 2012 vaaleissa itsenäiselle Hartolalle oma valtuusto. Kiitän työtovereitani vuonna 2009 tehdystä työstä hartolalaisten hyväksi, samoin kiitän luottamushenkilöitä panoksestanne yhteisen kotikuntamme asioiden hoitamisessa. Hartolassa 19.3.2010 Raija Peltonen