Hartolan kunta Jätehuolto
Kompostointi
Esittely Jätehuolto Hyötyjäteasema Jäteasemat Jätehuolto Jätehuolto-opas (pdf) Jätelajittelu Jätemaksut Kompostointi Laskutus Ongelmajäte Nuohous Yhteystiedot Kaavoitus Liikennealueet Palo- ja pelastustyö Rakennusvalvonta Sähkön ja lämmönjakelu Tilapalvelut Vuokrattavat liiketilat Tori Tulostuspalvelu Vesihuolto Vt 4:n perusparannus Ympäristövalvonta Hartolan etusivulle
	Mitä kompostointi on?
	Tänä päivänä kaatopaikat täyttyvät yhä kasvavaa vauhtia. Loppusijoitukseen päätyvästä talousjätteestä noin kolmasosa on kompostoituvaa biojätettä. Biojäte aiheuttaa kaatopaikoilla mädätessään kasvihuonekaasuja, kerää pieneläimiä mm. rottia ja lintuja sekä aiheuttaa suotovesiin ravinnekertymiä. Kaatopaikoille ei saa viedä talousjätteen seassa biojätettä lainkaan, vaan se on erilliskerättävä tai kompostoitava. Kompostoituminen on lahoamista, eli orgaanisen aineen hajoamista bakteerien ansiosta, jolloin syntyy mullan humusaineita, hiilidioksidia ja vettä. Ainoana erotuksena luonnon toiminnasta on, että ihminen järjestää lahoamiseen optimiolosuhteet nopeuttaen näin hajoamista.
	Millaisia kompostoreja on olemassa?
	Kompostoreita on markkinoilla parikymmentä mallia, joiden tilavuudet vaihtelevat 100:sta aina 1000:een litraan saakka. Tarvittavien kompostorien lukumäärä ja tilavuus riippuu paitsi sitä käyttävien talouksien määrästä ja koosta myös heidän elintavoistaan eli kuinka paljon eloperäistä jätettä syntyy. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että kompostitilaa tarvitaan 15-40 litraa asukasta kohti. Esim. kiinteistö, jossa on 30 taloutta (keskimäärin 3 henkeä/talous) tarvitsisi 2-3 kpl noin 600 litran kompostoria. Puutarhakomposti (ei ruoan jätteitä) voi yksinkertaisimmillaan olla laudoista tehty kompostointikehikko. Ruokajätteiden kompostointiin tarvitaan kuitenkin tiivis ja jyrsijöiltä suojattu kompostori. Ympärivuotinen kompostointi edellyttää ns. kuumakompostoria, mikä pysyy eristyksensä ansiosta lämpimänä talvellakin. Millainen on hyvä kompostori? Kompostori on mahdollista rakentaa itse tai ostaa kaupasta, jossa hinnat ovat n. 100-500 euroa kompostorin rakenteesta riippuen. Kompostorin käyttöä helpottamaan voi hankkia: seosainetta talousjätteen peittämiseen säiliö ja kauha seosaineelle kompostijätesangot keittiöihin talikko tai lapio Kompostoria hankittaessa on hyvä muistaa seuraavia asioita Kompostorin on oltava riittävän suuri esim. 4 henkinen perhe tarvitsee noin 100-600 litran. Kompostorin koon ratkaisee kompostin rakenne, perheen elintavat ja onko se sisällä vai ulkona. Kompostorin kannen on auettava helposti, mutta sen on myös pysyttävä kiinni tuulella. Kompostorin kannessa olisi hyvä olla myös tuki, millä se pysyy auki täytettäessä ja tyhjennettäessä Riittävä talvieristys ettei kompostori jäädy talvikuukausien aikana
	Mitä kannattaa huomioida kompostoinnissa?
	Kompostoinnissa tärkeimmän työn tekevät pieneliöt viihtyvät hyvin, kun niiden perustarpeista huolehditaan: Happi kompostin kääntäminen seosaineen lisääminen sopivassa määrin Ravinteet lisäämällä riittävästi biojätettä ja seosaineita Kosteus liian kuiva --> kastelu liian märkä --> seosaineen lisääminen Lämpö riittävästi lämpöeristeitä, jotta komposti ei jäädy kylmällä ilmalla. Kompostointi vaatii pientä harjoittelua, ei suurta työtä. Kun komposti toimii hyvin sen tuntomerkkejä ovat lämmön tuottaminen, ei hajua, ei kärpäsiä ja jäte painuu voimakkaasti kasaan.
	Kompostin hoito
	Kompostin pohjalle laitetaan ensin karkeampaa ainesta, kuten oksia, että ilma pääsee kiertämään pohjan (pohjaverkko) kautta kompostiin. Nämä peitetään ruoholla, lehdillä tai vanhalla kompostilla. Tämän jälkeen voidaan laittaa uutta kompostoituvaa jätettä, joka pitää peittää aina seosaineella tuonnin jälkeen. Kompostia pitää pöyhiä noin kerran viikossa ja kastella tarvittaessa. Kompostin toimintaa kannattaa seurata jatkuvasti. Huolellinen kompostin hoitaja tekee kompostin toiminnasta muistiinpanot.
	Mitä kompostiin voi laittaa?
	Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kompostiin kelpaa kaikki mikä on ollut joskus elävää: hedelmien, juuresten ja vihannesten kuoret kahvin ja teen porot (suodatinpaperit ja teepussit voi laittaa mukaan) kaikki muu ruokajäte talouspaperia ellei siihen ole imeytetty mitään haitallista ainetta sanomalehden aukeama tai paperipussi kompostisangon pohjalla käytettynä kukkamulta ja kasvinjätteet kotoa ja pihalta luonnon kuidut hyvin pieninä määrinä (villa, puuvilla, pellava, silkki) puulastu ja -puru (ei lahosuojattua puuta)
	Mitä kompostiin ei saa laittaa?
	tuhkaa ja kalkkia ongelmajätteitä tupakantumppeja pölynimuripusseja muovia, lasia tai metallia keinokuitua, nahka- tai kumituotteita paperia suuressa mitassa (ei lainkaan muovitettua, vahapinnoitettua tms. paperia)
	Linkkejä kompostoinnista
	Suomen ympäristöopas - kompostointi Kompostoi itse! (pdf) YTV - kompostointi Biolan - kompostointi